Dekkari

 Hässäkkä hääyön murha

Tämä teoksen on kirjoittanut Eino K. Nurminen. Ulkoasu Jani J. Bodmann tekemä. Teoksen kustantaja on Pilot-kustannus oy 2006. Painopaikka on Tampere.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        
 Eino K. Nurminen on kirjailija hääyön murhassa. Eino K. Nurminen on syntynyt Hartolassa. Kirjoittamista Nurminen on harrastanut siitä lähtien, kun opettaja käski hänet luokan eteen lukemaan ainetta: ”Piilopirtti”. Hän on sen jälkeen kirjoittanut kirjaartikkeleita ja novelleja. Teoksia Eino K Nurminen on tehnyt esimerkiksi: Bermudan kolmio, novelleja, Pilot-kustannus Oy 2005 ja Fanni, romaani 1998 ja Hääyön murha, romaani, Pilot-kustannus Oy 2006.                                                                                                      


Tämä on tyydillinen dekkari, koska murha vaikuttaa melkein aina onko tyypillinen vai epätyypillinen? Alalajina hääyön murha edustaa arvoitus- ja kovaksikeitettyä dekkaria. Rikoksen selvittäjä on amatöörietsivä ja kertojan näkökulma on etsivän näkökulma.                                                                                                                                              


Omani lukukokemukseni on dekkareissa aika huono. En ole koskaan lukenut dekkaria, tai en ainakaan muista, koska en ole lukenut paljoa. Tämä teos oli ensimmäinen dekkari, jonka olen lukenut. Se oli mielestäni todella tylsä. Oli liian paljon turhaa kirjoitusta, mutta onneksi tuli ilmi edes murhaaja lopussa. Suosittelen tätä teosta henkilöille, joilla on paljon kiinnostusta dekkareihin. Nainen palkkaa etsivän, joka alkaa etsiä murhaajaa. Aluksi etsivä tutkii kaikki läheiset ja kaikki ystävät.


Tämän teoksen tapahtuma paikka on Heinsuon kartano ja kylä. Teoksen tapahtuma-aika vierii koko kirjan läpi yöstä aamuun.


Päähenkilöitä on etsivä herra Nummela, rouva Heinsuo ja neiti Heinsuo. Sivuhenkilöitä on ”Sähvööri-Perttu” ja muita sivuhenkilöitä ovat talon asukkaat ja piiat ja muut asukit, jotka asuvat kylällä.
Eräänä päivänä rouva heinsuo ja herra Heinsuo menivät naimisiin ja hääyönä tapahtui. Herra Heinsuo ammuttiin. Etsivä tulee murha paikalle. Etsivä tutkii murha paikkaa ja kuulustelee vieraita ja rouva Heinsuonta. Herra Heinsuon hautajaiset oli Heinsuon kartanossa. Päivät vierivät kuulustellessa. Joka päivä etsivä Nummela kiintyi rouva Heinsuohon ja kävi kartanossa useasta.


Yhtenä päivänä etsivä hokasi kuka oli murhaaja? Hän oli epäillyt henkilöä jo pitkää. Etsivä epäili rouva Heinsuota, koska rouva Heinsuo ei ollut yhtään vihainen tai surullinen tai edes piitannut ketä olisi murhaaja. Etsivä pidätti niin surullisena rouva Heinsuon. Tällä välillä oli tapahtunut toinenkin murha kapteeni Hannu Heinsuo. Etsivä kuulusteli rouva Heinsuota, mutta tajusi ettei hän ollut murhaaja.


Kun etsivä oli kuulustellut rouvaa Heinsuota. Etsivä hokasi murhaajan. Tällä kertaa hän pidätti Pertun. Syy oli vangitsemiseen se, että Perttu oli pysynyt aika matalalla profiililla ja hän oli selittänyt puuta heinää. Kapteeni Hannu Heinsuo murha oli kanssa Pertun tekosia. Kun Perttu oli pidätetty, niin kaikki oli taas kunnossa Heinsuon kartanossa ja kylällä. Etsivä Nurminen oli saanut Paula Heinsuon lepytettyä ja he olivat onnellisia.

kauhu

Amanda Nieminen 8D

Kauhukartanon menettäminen ja voittaminen

Kauhukartanon kirja Kalmansuon kauhistus on kauhutarina. Se on nuortenkirja. Alkuteoksen kirjailija Maudit Manoir nimellä L`Harreur des marais vuonna 2001 ja kustantanut Bayard Editions Jeunesse. Suomeksi sen on kääntänyt Anna-Maija Viitanen ja kustantanut Sanoma Magazines Finland oy 2006. teksti on Paul Martin ja kuvitus Manu Boisteaun. 

Kirjailija on kirjoittanut monta Kauhukartano kirjaa esimerkiksi Kalmansuon kauhistus. Kaikki Kauhukartanon kirjat kertovat monstereista. Monsterit ovat vaarassa tai muissa ongelmissa.

Kirja kertoo monstereista, jotka koittavat pelastaa Kauhukartanoaan. Monstereiden Kauhukartanoa uhkaa huvipuisto, joka on rakennettu, niin lähelle Kauhukartanoa, että Kauhukartano on huvilaite. Ihmiset tulevat innoissaan katsomaan Kauhukartanoa. Monsterit koittavat estää ihmisten tulemasta heidän kotiinsa.

Päähenkilö on Kalmansuon kauhistus oli ihminen, mutta muuttui monsteriksi. Tärkeitä sivuhenkilöitä ovat Professori von Skalpel on nerokas tiedemies. Sääli vain, että hän on päästään täysin sekaisin. Beatrice af kuolio on kartanon… öh …kaunis valtiatar, jonka sielua riivaa kauhea salaisuus. Kreivi Grankulla on surkea vanha vampyyri, joka on ylpeä kuin mikä. Celeste af kuolio on Beatricen äidin aave, joka on haamuksi harvinaisen höveli. Hans on von Skalpelin mestariteos. Hans on ainoaan-ja hyvä niin. Susimies Bernard on kuin muutkin ihmissudet, Bernard muuttuu täyden kuun aikaan ihmiseksi. Zombiveljekset Gil ja Luc ovat kaksi lahopäätä mätämunaa, jotka tahtovat pahaa kaikille. Nigaman perhe ovat rauhaa rakastava luurankoperhe, joka ei tahdo pahaa kenellekään. Paha D.K. Pitt. Omistaja Pittpoun huvipuiston. 

   

Tämän teoksen tapahtuma-aika vierii illasta aamuun. Tapahtumapaikka on Saint-Vincenti, jossa on Kuolion kartano. Kuolion kartanossa taistellaan siitä pysyykö monstereiden salaisuus salassa vai ei? 

Kauhistus täyttää vuosia. Kauhukartanon asukkaat juhlivat Kauhistuksen syntymäpäiviä, kunnes kaikki huomaavat, että likavesi alkaa puhdistua. Kauhistus huomaa, että Willy alkaa kuihtua, kun likavesi oli Willyn elämä. Kaikki alkavat kerätä likavettä vessan ammeeseen ja saavat Willyn pelastettua. Kauhukartanon monsterit miettivät miksi heidän vesi puhdistuu?

Kauhukartanon monstereille vastaus on Putsosaurus eli kaivuri. Kauhistus menee ulos pelastamaan monsteri eläimiä ja hänen laatikkonsa, jossa on hänen muistonsa. Kauhistuksen nappaa Putsosaurus. Kauhistuksen pitää valita itsensä pirtelöihminen vai laatikon menetys. Hän päästi irti laatikostaan ja heilautti itsensä turvaan, mutta laatikon sai D.K. Pitt.

Ihmeiden maailma eli Pittin huvipuisto on valmistunut. Von Skalpel meni vakoilemaan Pittin huvipuistoa ja kummasteli kaikkea. Von Skalpel huomasi, että Kauhukartanon ympärille oli kerääntynyt paljon ihmisiä. Von Skalpel usutti kaikki monsterit Kauhukartanon sisään ja alkoivat suunnitella miten pelastaa Kauhukartanon.

Beatrice sai idean, että hän menee näyttämään talon omistamia papereita vihaisena ja kiukkuisena. Beatrice meni näyttämään Pittille ja herra Viheriölle. Herra Viheriö pelästyi ja lähti pakoon. Pitt ei vähästä piitannut, vaan alkoi tapella Kauhistuksen kanssa. Tulos oli, Pittin viimeiset sanat olivat ennen, kun hän juoksi karkuun, ”tämä ei jää tähän, limanaama”.

Pittin huvipuisto suljettiin. Monsterit voittivat kotinsa takaisin ja likavesi tuli takaisin. Kauhistukselle tärkeintä oli hänen laatikkonsa, jossa oli hänen muistonsa kaikesta. Kylpyhuonettakin saa käyttää, kun likavettä tulee. Joten kaikki monsterit ryntäsivät ansaittuun suihkuun ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Tämä kirja sarja oli uusi minulle ja kiinnostava, koska oli fantasiaa ja toimintaa. Tässä teoksessa minua kiinnosti, että miten monstereille käy? mutta hyvin hän siinä kävi. Minun mielestä hyvät ja onnelliset loput ovat parhaita. Minua ärsytti, kun oli ilkeitä ihmisiä, jotka saivat tämän tapahtumaan. Suosittelen tätä teosta sellaisille ihmisille, jotka tykkäävät fantasiasta ja toiminta kirjoista.